Lapin kultahiput on huuhdottu esille kultapitoisesta sorasta ekologisesti käyttämättä mitään kemikaalia, ainoa puhdistusaine on vesi. Kultapitoinen sora pestään vesirännissä ja kulta painavampana jää rännin rihloihin. Prosessissa käytetty vesi palautuu puhdistusaltaiden kautta kirkkaana takaisin luonnon kiertokulkuun.
Lapin kulta on erittäin puhdasta, kultapitoisuus on noin 95% ja 5% on hopeaa ja muita metalleja.
Kultahiput ovat kehittyneet kallion murroskohtiin kovassa kuumuudessa ja paineessa noin 2 milj. vuotta sitten.
Jääkaudet ja luonnonmullistukset ovat murskanneet kivet ja kalliot. Kultahiput ovat säilyneet pehmeytensä ansiosta kokonaisina.
Jääkauden sulamisaikana vesimassat ovat kuljettaneet maa-ainesta ja kulta painavampana on rikastunut jokilaaksoihin. Kultahippuja löytyy myös tasaisilta alueilta.
Lapin kulta on löytynyt 1869 Ivalojoelta, jossa merimiehet löysivät muutamassa viikossa 2 kg kultaa.
Tästä alkoi ensimmäinen kultaryntäys Suomen Lappiin.
Vielä yli 150 vuotta löydön jälkeen kultaa kaivetaan sekä perinteisesti lapiokaivuna että kaivinkoneilla. Kultaa myös imuroidaan joen pohjalta. Kaikissa menetelmissä kulta erotetaan maa-aineksesta veden avulla.
Vuosittain kultaa löytyy 4-5 kg, josta suurin osa kaivinkoneella. Lähes kaikki myyntiin tulevista hipuista kaivetaan koneellisesti. Lapiokaivajan hiput jäävät omiin kokoelmiin tai myydään lähipiirissä.
Lapiokaivaja tarvitsee kullanhuuhdontaluvan Tukesilta, lupa myönnetään aluksi 4 vuodeksi enintään 7 ha alueelle. Kaikille luville tulee asettaa vakuus, jotta alue siivotaan luvan raukeamisen jälkeen. Lapiokaivajan vakuus on noin 1200 €, koneellisen kaivun vakuudet ovat moninkertaiset.
Imuroinnilla joen pohjia on löydetty isojakin hippuja.
Imurointiin ja koneelliseen kullanhuuhdontaan tarvitaan Tukesin konekaivulupa ja AVI:n ympäristölupa.
Kullankaivun jälkeen kaivupaikka siivotaan ja tasataan alkuperäiseen korkeuteen.
Kultajoen kaivukenttä on kuin hiekkaranta tasauksen jälkeen, kasvillisuus alkaa heti juurtua takaisin ja muutaman vuoden kuluttua kaivualue vihertää.
Aina lopuksi lapio- tai konekaivun jälkeen ränniin kertynyt rikaste vaskataan. Aloittelijalta vaskaus on hidasta ja tuskallista hyttysten keskellä. Harjoittele kotona, jotta saat varmuutta.
Ammattilaiset vaskaavat aina vesiastiassa, karkuun päässeet pysyvät tallessa. Kesän lopuksi vaskataan astian pohja ja saadaan polttoainerahat kotimatkalle.
Korundeja Sotajoelta Inarista
Kullankaivaja on vuosien aikana löytänyt muutamia isoja korundeja valtaukseltaan. Ne ovat myynnissä tarjousten perusteella. Näitä on ollut harvoin myynnissä.
Isompi sinertävä korundi painaa 90,95 grammaa ja koko on 43×53 mm. Toinen vaalea korundi on hieman pienempi, painaa 51,70 grammaa ja koko on 30×43 mm.
Ota yhteyttä Raimo Niemelä o4o5454833
Katso korundin ominaisuuksia ja kuvia geologia.fi sivustolta http://www.geologia.fi/index.php/glossary/korundi/
Kultapuro muki alan harrastajalle.
Mukissa kolmen hipun kuvat 11 ja 62 g Sotajoelta ja 8 g Lemmeltä. Taustakuva Koski Laaninojalla.
Katso KULTA PURO MUKI