Kullankaivu

Moberginoja Sotajoki Lappi kullankaivu
Kullanhuuhdontaa Moberginojalla 1990-luvulla
palsi kullankaivu
Lapiokaivua Palsin kivierämaassa 1990-luvulla

 

Lapin kultahiput on huuhdottu esille kultapitoisesta sorasta ekologisesti käyttämättä mitään kemikaalia, ainoa puhdistusaine on vesi. Kultapitoinen sora pestään vesirännissä ja kulta painavampana jää rännin rihloihin. Prosessissa käytetty vesi palautuu puhdistusaltaiden kautta kirkkaana takaisin luonnon kiertokulkuun.

Lapin kulta on erittäin puhdasta, kultapitoisuus on noin 95% ja 5% on hopeaa ja muita metalleja.

Kullankaivajan opas vapasti luettavissa tästä linkistä: Kullankaivajan opas sisältö

Kultahiput ovat kehittyneet kallion murroskohtiin kovassa kuumuudessa ja paineessa noin 2 milj. vuotta sitten.
Jääkaudet ja luonnonmullistukset ovat murskanneet kivet ja kalliot. Kultahiput ovat säilyneet pehmeytensä ansiosta kokonaisina.

Jääkauden sulamisaikana vesimassat ovat kuljettaneet maa-ainesta ja kulta painavampana on rikastunut jokilaaksoihin. Kultahippuja löytyy myös tasaisilta alueilta.

Lapin kulta on löytynyt 1869 Ivalojoelta, jossa merimiehet löysivät muutamassa viikossa 2 kg kultaa.
Tästä alkoi ensimmäinen kultaryntäys Suomen Lappiin.
Vielä yli 150 vuotta löydön jälkeen kultaa kaivetaan sekä perinteisesti lapiokaivuna että kaivinkoneilla. Kultaa myös imuroidaan joen pohjalta. Kaikissa menetelmissä kulta erotetaan maa-aineksesta veden avulla.

Vuosittain kultaa löytyy noin 10 kg, josta suurin osa kaivinkoneella. Lähes kaikki myyntiin tulevista hipuista kaivetaan koneellisesti. Lapiokaivajan hiput jäävät omiin kokoelmiin tai myydään lähipiirissä.

Imurointilautta kultajoella

Lapiokaivaja tarvitsee kullanhuuhdontaluvan Tukesilta, lupa myönnetään aluksi 4 vuodeksi enintään 7 ha alueelle. Kaikille luville tulee asettaa vakuus, jotta alue siivotaan luvan raukeamisen jälkeen. Lapiokaivajan vakuus on noin 1200 €, koneellisen kaivun vakuudet ovat moninkertaiset.

Imuroinnilla joen pohjia on löydetty isojakin hippuja.

Imurointiin ja koneelliseen kullanhuuhdontaan tarvitaan Tukesin konekaivulupa ja AVI:n ympäristölupa.

Kullankaivun jälkeen kaivupaikka siivotaan ja tasataan alkuperäiseen korkeuteen.
Kultajoen kaivukenttä on kuin hiekkaranta tasauksen jälkeen,  kasvillisuus alkaa heti juurtua takaisin ja  muutaman vuoden kuluttua kaivualue vihertää.

Kultahippu isomus 61.5 g Kalervo Ruohoniemi
Kesän 2022 suurin kultahippu 61.5 grammaa löytyi täältä Sotajoelta Kalervo Ruohoniemen huuhdonta-alueelta

Aina lopuksi lapio- tai konekaivun jälkeen ränniin kertynyt rikaste vaskataan. Aloittelijalta vaskaus on hidasta ja tuskallista hyttysten keskellä. Harjoittele kotona, jotta saat varmuutta.

Ammattilaiset vaskaavat aina vesiastiassa, karkuun päässeet pysyvät tallessa. Kesän lopuksi vaskataan astian pohja ja saadaan polttoainerahat kotimatkalle.

Korundeja Sotajoelta Inarista

Kullankaivaja on vuosien aikana löytänyt muutamia isoja korundeja valtaukseltaan. Ne ovat myynnissä tarjousten perusteella. Näitä on ollut harvoin myynnissä.

Isompi sinertävä korundi painaa 90,95 grammaa ja koko on 43×53 mm. Toinen vaalea korundi on hieman pienempi, painaa 51,70 grammaa ja koko on 30×43 mm.

Ota yhteyttä Raimo Niemelä  o4o5454833

Katso korundin ominaisuuksia ja kuvia geologia.fi sivustolta http://www.geologia.fi/index.php/glossary/korundi/