Lemmenjoki kulta tarinoita Aarne Arska Alhonen – Arska on harrastanut Lemmenjoella kullanhuuhdontaa vuodesta 1974 alkaen.

KULTAHIPUSTA KORUKSI

Lemmenjoki kulta tarinoita Aarne Alhonen

Hän on valmistanut vuodesta 1976 alkaen noin 50 000 korua Lemmenjoen kultahipuista. Parhaimmillaan hippu on luonnon muovaama pienoisveistos, taideteos. Siksi se on syytä säilyttää korussakin mahdollisimman muokkaamattomana.

Erään teorian mukaan Lemmenjoen kultahiput ovat kiteytyneet kvartsikallion rakoihin noin kaksi miljardia vuotta sitten. Vanhimmat hipun pintarakenteessa nähtävät kolot ovat tuolta ajalta. Kallioiden rapautuessa on kultahippu liikkunut ja joutunut erilaisten luonnontapahtumien takomaksi, valssaamaksi, hiomaksi ja kiillottamaksi. Lopuksi hippu on saanut pintaansa mikrokiteisen hienokultauksen.

Lemmenjoen kultahiput ovat muodoltaan ja pintarakenteeltaan suuresti vaihtelevia. Kulumattomat hiput muistuttavat revittyä vaahtomuovia, jääkausien kuljetuksessa ja muussa kulutuksessa pyöristyneet taas ovat muodoltaan kuin rantakiviä. Kaikkia välimuotoja tavataan. Hippu voi olla myös lankamainen tai litteä kuin paperinpala. KATSO LISÄÄ Arskan omalta nettisivulta hienoja kuvia hänen valmistamistaan koruista: LEMMENJOKIKORU

Linkki Arskan koruihin KULTAKORUT LEMMENJOELTA

Arska on päivittänyt tarinoita ja kokemuksiansa elämän varrelta Facebook sivuille. Ne tahtovat hukkua uusien tarinoiden alle. Tässä niistä muutamia:

”Kun synnyin ei mun suuhuni pantu kultalusikkaa” lauloi mustalaisyhtye Hortto Kaalo 70-luvulla. Kullankaivajat, tämän ajan mustalaiset, tietävät että jos haluaa syödä puuronsa kultalusikalla kultalautaselta, ei auta muu kuin kaivaa alkuainetta riittävä määrä ja teettää astiasto. Netistä löytyy Prospäkkäri 2/2012, jossa tarina jatkuu. Kerron jutussa myös pitkän kultasepänurani omituisimmasta tilaustyöstä, erään sarvikuonoveistoksen koristelusta…..

Aamupuuroni jäi syömättä kun Mäläskän Risto, naapuri tunturin takaa pöllähti kämppääni elokuussa 1992 ja kaatoi toiselle lautaselle oikeita luomumuroja, Miessijoen ekokultaa. Toimeksianto oli totutun väljä; ” tee näistä riipuksia ja korviksia taiteilijan vapaudella”. Riston 87 g Roope-hipun kuva löytyy kun kahlaa netissä lemmenjokikoru.net ja sieltä ”Koruntekijän elämäntarina”.

Pitkät jäähyväiset…olen lopettanut korunteon monta kertaa, mutta vielä väänsin rautalang…anteeksi kultalangasta kultakukan, kun hippujen muodot houkuttelivat, suorastaan pyysivät päästä kasvin lehdiksi. Lemmenjoen kultahiput edustavat 1935 000 000 vuotta vanhaa luonnon muotoilua.