IIVARI ISOMUSKULTAHIPPU 127G keräilyharvinaisuus Suomen Lemmenjoelta

Harvinainen, hieno ja iso IIVARI KULTAHIPPU on tulossa myyntiin. Osta tästä keräilyhippu, jonka arvo pysyy.

IIVARI-hippu on löytynyt vuonna 1995 Lemmenjoen kulta-alueelta. IIVARI-hipun löytöhistoria on mielenkiintoinen ja aukoton. Löytäjä on tunnettu kullankaivaja Raimo Kanamäki ja omistajana on ollut Lemmenjoen kultaseppä Aarne Alhonen vuoteen 2020 saakka, jolloin hän myi hipun nykyiselle omistajalle.

Tuotetunnus (SKU): Iivari isomushippu Osastot: , Avainsanat tuotteelle , , , ,

Kuvaus

IIVARI ISOMUSKULTAHIPPU 127G keräilyharvinaisuus Suomen Lemmenjoelta

Katso IIVARIN esittely ja löytötarina tästä : IIVARI hippu esite

ISOMUSHIPUT ovat maailmanlaajuisia harvinaisuuksia, keräilykoruja. Isomuksien hintahaarukka on 5-10 kertaa maailmanmarkkinahinnan. Keväällä 2023 kullan maailmanmarkkinahinta on ollut noin 59,5€/g.

Hipun hintapyyntö on 38.000 €, eli hieman yli 5 kertaa maailmanmarkkinahinnan. Lisätietoja antaa Raimo Niemelä puh 0405454833, sähköposti raimo.niemela@hippukulta.fi.

Lemmenjoen isot kultahippujen arvo pysyy tulevaisuudessakin. Lemmenjoelta todennäköisesti ei löydy enää isomuksia, koska Lemmenjoella kiellettiin konekaivu vuonna 2020.

Hippu on kultahippu.fi sivuston Seppo J. Partasen ylläpitämän Hippulistassa 17. suurin Suomessa löydetty kultahippu. Katso hippulista tästä Hippulista 2022.

 

Tässä lyhyesti Suomen Lapin kullan löytöhistoria sekä Lemmenjoen kulta-alueen tarina.

Suomen Lapissa Ivalojoen kullan ensimmäiset merkit löysi Nulkkamutkan rannalta Suomen senaatin retkikunta vuonna 1868. Retkikunnan johtajana oli Suomen Rahapajan apulaisjohtaja Conrad Lihr. Lihrin löydön innoittamana merimiehet Ervast ja Lepistö lähtivät etsimään kultaa Ivalojoelta ja löysivät noin kaksi kiloa kultaa. Tästä aiheutui 1870 kultaryntäys Ivalojoelle.

Muutaman vuoden kuluttua Ivalojoen ryntäys laantui ja kaivajat levittäytyivät sivujokien varsille Palsille ja Sotajoelle.  1900- ja 1920-luvuilla kultamailla oli useita koneellisia kullankaivuyhtiöitä, mutta kaikki lopettivat kannattamattomina. Alueilla jatkoivat sotavuosiin saakka muutama kymmen lapiokaivajaa, joista useammat olivat paikallisia asukkaita.

Sodan jälkeen kullankaivu jatkui vähäisenä, kunnes vuonna 1945 Ranttilan veljekset löysivät Lemmenjoelta lyhyessä ajassa 30 g kultaa. Tästä löydöstä alkoi Lemmenjoen kultaryntäys, joka oli kiivaimmillaan 1949 -1951. Tämän jälkeen ryntäys vaimeni ja alueelle jäi muutamia ”elinkautista”.

1970-luvulla kullankaivu sai julkisuutta Tankavaaran kultakylän ja Kultamuseon myötä sekä presidentti Kekkosen vierailuilla kultamailla. Kiinnostus kullankaivuun lisääntyi ja kaivinkoneiden avulla päästiin kaivamaan syvemmälle peruskallioon, jonne lapiolla ei päästy.

Lemmenjoella konekaivajien määrä kasvoi ja kultaa saatiin kymmeniä kiloja. Mutta samalla lisääntyi vastus koneellista kaivua vastaan. Useiden ”taisteluiden” jälkeen Lemmenjoen konekaivajat hävisivät taistelun, kun vuoden 2010 kaivoslaissa poistettiin kaivospiirit kullankaivualueilta 10 vuoden siirtymäajan jälkeen. Vuonna 2020 päättyi konekaivu Lemmenjoen kansallispuiston alueelta. Muualla Lapin kultamailla konekaivu on mahdollista.

Lemmenjoella jäi kaivamatta lupaavia kultaesiintymiä. Enää sieltä todennäköisesti ei löydy isoja hippu, koska lapiolla suuren maamäärien käsittely ei ole mahdollista.

Katso lisää kultahistoriasta  www.kultahippu.fi

Arviot

Tuotearvioita ei vielä ole.

Kirjoita ensimmäinen arvio tuotteelle “IIVARI ISOMUSKULTAHIPPU 127G keräilyharvinaisuus Suomen Lemmenjoelta”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *