Kuvaus
ISOMUSKULTAHIPPU Vuijemilta Sotajoen sivuhaara harvinaiset keräilyhiput ISOMUSHIPUT ovat maailmanlaajuisia harvinaisuuksia, keräilykoruja.
Lisätietoja antaa Raimo Niemelä, sähköposti raimo.niemela@hippukulta.fi.
Katso Suomen suurimpien hippujen Hippulista.
Tässä lyhyesti Suomen Lapin kullan löytöhistoria.
Suomen Lapissa Ivalojoen kullan ensimmäiset merkit löysi Nulkkamutkan rannalta Suomen senaatin retkikunta vuonna 1868. Retkikunnan johtajana oli Suomen Rahapajan apulaisjohtaja Conrad Lihr. Lihrin löydön innoittamana merimiehet Ervast ja Lepistö lähtivät 1869 etsimään kultaa Ivalojoelta ja löysivät noin kaksi kiloa kultaa. Tästä aiheutui 1870 kultaryntäys Ivalojoelle.
Muutaman vuoden kuluttua Ivalojoen ryntäys laantui ja kaivajat levittäytyivät sivujokien varsille Palsille ja Sotajoelle. 1900- ja 1920-luvuilla kultamailla oli useita koneellisia kullankaivuyhtiöitä, mutta kaikki lopettivat kannattamattomina. Alueilla jatkoivat sotavuosiin saakka muutama kymmen lapiokaivajaa, joista useammat olivat paikallisia asukkaita.
Sodan jälkeen kullankaivu jatkui vähäisenä, kunnes vuonna 1945 Ranttilan veljekset löysivät Lemmenjoelta kultaesiintymän. Tästä löydöstä alkoi Lemmenjoen kultaryntäys, joka oli kiivaimmillaan 1949 -1951. Tämän jälkeen ryntäys vaimeni ja alueelle jäi muutamia ”elinkautista”.
1970-luvulla kullankaivu sai julkisuutta Tankavaaran kultakylän ja Kultamuseon myötä sekä presidentti Kekkosen vierailuilla kultamailla. Kiinnostus kullankaivuun lisääntyi ja kaivinkoneiden avulla päästiin kaivamaan syvemmälle peruskallioon, jonne lapiolla ei päästy.
Hiput on eroteltu sorasta ja moreenista veden avulla. Sora nostetaan huuhdontaränniin ja vesi pumpataan kiertovesialtaasta. Huuhdonnassa käytettyä vettä ei päästetä jokeen vaan se puhdistuu altaassa.
Maa-ainesta kaivetaan kaivinkoneella järjestelmäisesti edeten. Kaivualueella on kerrallaan avoinna noin 200-300 m2 kaivukuoppa syvyydeltään 2-4 metriä. Kaivun edetessä kaivettu alue täyttyy ja se tasataan ja entistetään kaivua edeltävään tasoon.
Lemmenjoella konekaivajien määrä kasvoi ja kultaa saatiin kymmeniä kiloja. Mutta samalla lisääntyi vastus koneellista kaivua vastaan. Useiden ”taisteluiden” jälkeen Lemmenjoen konekaivajat hävisivät taistelun, kun vuoden 2011 kaivoslaissa poistettiin kaivospiirit kullankaivualueilta 9 vuoden siirtymäajan jälkeen. Vuonna 2020 1.7.päättyi konekaivu Lemmenjoen kansallispuiston alueelta. Muualla Lapin kultamailla konekaivu on mahdollista.
Lemmenjoella jäi kaivamatta lupaavia kultaesiintymiä. Enää sieltä todennäköisesti ei löydy isoja hippu, koska lapiolla suuren maamäärien käsittely ei ole mahdollista.
Katso lisää kultahistoriasta www.kultahippu.fi
