Kuvaus
Matkani Lapinmaassa 1967 P. W. Aurén maanmittari Lapissa vuodesta 1853 alkaen. Hän kartoitti Pohjois-Lappia ja oli mukana myös
Ivalojoen kultaryntäyksessä valtion virkamiehenä sekä kullankaivajanakin.
Kirjassaan hän kertoo matkastaan vuonna 1867 Rovaniemeltä Altaan sekä Ivalojoen kultalöydösten alkuhistoriaa.
Lisäksi kirjassa on tarkkoja kuvaksia Utsjoen, Inarin ja Sodankylän väestöstä ja elinkeinoista 1800-luvulla.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on selostus hänen vierailustaan Lars Levi Lestadiuksen luona 1857.
Lisäksi kirjassa on tarkkoja kuvaksia Utsjoen, Inarin ja Sodankylän väestöstä ja elinkeinoista 1800-luvulla.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on selostus hänen vierailustaan Lars Levi Lestadiuksen luona 1857.
Alkuperäisteos on julkaistu Oulussa ruotsinkielisenä 1894.
Lappi eli 1800-luvun loppupuolella kahden aikakauden murrosvaihetta ja P.W.Aurén oli siinä keskeisesti mukana
näkijänä, tekijänä ja kartoittajana. Suurin osa Lappia oli vielä tietöntä erämaata, jossa kuljettiin vuosisataisia
kulkukeinoja pitkin veneillä, patikoiden ja poroilla. Aurén syntyi Nilsiän Palokylässä 1826 ja sai nimen Pekka Ville
Eronen. Hän opiskeli rakennusmestariksi ja maanmittariksi ja nimitettiin komissiomaanmittarin virkaan Rovaniemelle
1855. Siellä hän osallistui aktiivisesti kunnan ja seurakunnan toimintaan ollen muun muassa0 Rovaniemen
pitäjäkokouksen ensimmäinen puheenjohtaja ja vaikuttaen keskeisesti Rovaniemen kouluolojen kehittymiseen.
näkijänä, tekijänä ja kartoittajana. Suurin osa Lappia oli vielä tietöntä erämaata, jossa kuljettiin vuosisataisia
kulkukeinoja pitkin veneillä, patikoiden ja poroilla. Aurén syntyi Nilsiän Palokylässä 1826 ja sai nimen Pekka Ville
Eronen. Hän opiskeli rakennusmestariksi ja maanmittariksi ja nimitettiin komissiomaanmittarin virkaan Rovaniemelle
1855. Siellä hän osallistui aktiivisesti kunnan ja seurakunnan toimintaan ollen muun muassa0 Rovaniemen
pitäjäkokouksen ensimmäinen puheenjohtaja ja vaikuttaen keskeisesti Rovaniemen kouluolojen kehittymiseen.
Petter kartoitti Lappia 1860-luvulla piirtäen kuvernöörin määräyksestä pitäjäkartat. Suurin osa näistä kartoista on
taltioitu Kansallisarkistoon, jonne ne luovutettiin muutama vuosi sitten Metsähallituksen arkistosta. Keväällä 1870
Petter määrättiin kartoittamaan Ivalojoen kullanhuuhdonta-aluetta ja hän oli ensimmäinen asukas valmistumassa
olevassa Ivalojoen Kultalassa. Hänet määrättiin kulta-alueen viralliseksi maanmittariksi yhdessä veljensä Josefin ja
Fredrik Lönnqvistin kanssa.
taltioitu Kansallisarkistoon, jonne ne luovutettiin muutama vuosi sitten Metsähallituksen arkistosta. Keväällä 1870
Petter määrättiin kartoittamaan Ivalojoen kullanhuuhdonta-aluetta ja hän oli ensimmäinen asukas valmistumassa
olevassa Ivalojoen Kultalassa. Hänet määrättiin kulta-alueen viralliseksi maanmittariksi yhdessä veljensä Josefin ja
Fredrik Lönnqvistin kanssa.
Aurén oloi löytänyt malmia Porkonen-Pahtavaara alueelta Kittilästä ja tehnyt sinne valtauksen 1865. Syrjäisen
sijainnin vuoksi kaivostoiminta ei kannattanut. Ivalojoella hän innostui kullanetsintään ostaen itselleen merimies
Otto Korhosen valtauksen Kultalan yläpuolisen kosken rannalta. Hän siirsi valtausta hieman alemmaksi ja
lähemmäksi Kultalan rannan rikkaita kultamaita, mutta kultaa ei nytkään löytynyt riittävästi.
Kirjoittaminen oli Aurénille tapa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja hän kirjoitti ahkerasti Oulun Wiikko-Sanomiin.
sijainnin vuoksi kaivostoiminta ei kannattanut. Ivalojoella hän innostui kullanetsintään ostaen itselleen merimies
Otto Korhosen valtauksen Kultalan yläpuolisen kosken rannalta. Hän siirsi valtausta hieman alemmaksi ja
lähemmäksi Kultalan rannan rikkaita kultamaita, mutta kultaa ei nytkään löytynyt riittävästi.
Kirjoittaminen oli Aurénille tapa vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja hän kirjoitti ahkerasti Oulun Wiikko-Sanomiin.
1894 hän julkaisi omalla kustannuksellaan ruotsikielisen kirjan ”Antickningar om Utsjoki, Enare och Sodankylä”.
Siinä hän kertoo yksityiskohtaisesti matkastaan Kittilästä Ivalojoen kautta Inariin, Utsjoelle ja Jäämeren rannalle
Altaan v. 1867. Lisäksi kirjassa on runsaasti tietoa ja tilastoa Inarin, Utsjoen ja Sodankylän elämästä 1800-luvun
lopulla sekä tiivis matkaopas tuon ajan Lapinmaahan.
Siinä hän kertoo yksityiskohtaisesti matkastaan Kittilästä Ivalojoen kautta Inariin, Utsjoelle ja Jäämeren rannalle
Altaan v. 1867. Lisäksi kirjassa on runsaasti tietoa ja tilastoa Inarin, Utsjoen ja Sodankylän elämästä 1800-luvun
lopulla sekä tiivis matkaopas tuon ajan Lapinmaahan.
Kirjaa ei tähän asti ole kokonaisuudessaan julkaistu suomenkielisenä. Lapin Yliopiston saamen kielen ja kulttuurin
lehtori Leif Rantala on kääntänyt kirjan suomeksi ja sen julkaisee Hipputeos Oy. Kirjassa on 176 sivua ja se
esitellään ja julkistettiin Barentsin messuilla Saariselällä 13. – 14. 9. 2012.
lehtori Leif Rantala on kääntänyt kirjan suomeksi ja sen julkaisee Hipputeos Oy. Kirjassa on 176 sivua ja se
esitellään ja julkistettiin Barentsin messuilla Saariselällä 13. – 14. 9. 2012.
Petter muutti Ouluun 1874 hoitamaan sieltä käsin Lapin virkaansa jääden eläkkeelle 1894. Hän kuoli 24.5.1896.
Seppo J. Partanen
Aurén Peter Wilhelm
Suomennos Leif Rantala
Hipputeos Oy
ISBN 978-952-5617-21-4,
2012
Kovakantinen 176 sivua
Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.