Kategoria: Yleinen

Hippukulta on teettänyt Kultapuromukin.

Mukissa on kolme isomushippua; 11 ja 45 g Sotajoelta sekä 8 g Lemmenjoelta. Purokuva on Laaninojalta ja mukin alareunassa on vaskaushippuja Moberginojalta. Hinta 14,20 €

Kasto lisää:  KULTAPURO MUKI

222 kullankaivajaa osallistu1 23.-25.2.2024 Laivaristeilyyn Tukholmaan.
Risteily kokoaa alan harrastajia yhteen talven keskellä kevättä odotellen.
Ohjelmassa oli useita asiantuntijoiden pitämiä mielenkiintoisi kulta-aiheisia esitelmiä, kullanhuuhdonta kisat sekä muuta hauskaa ohjelmaa.

Tästä pääset lukemaan Raimo Niemelän  Suomen Rahapaja esitelmä 

 

Kävimme myymässä Lapin kultaa Kultakeskukselle Hämeenlinnassa. Katso tästä kullan sulatusta sekä Kultakeskuksen toiminnasta isomushippujen parissa.  Kultakeskus kullanostajana

KULLANKAIVAJAN OPAS PDF Seppo J Partanen ja Raimo Niemelä julkaisivat oppaan vuonna 2003 ja päivittivät sen vuonna 2014.

Opas on loppuunmyyty ja uutta painosta ei ole tulossa. Siksi Seppo ja Raimo päättivät jakaa tämän oppaan kaikille tämän sivuston lukijoille. Olkaat Hyvät ja tutustukaa oppaan antiin. Linkkiä voit jakaa ystävillesi.

Opas on jaettu useampaan lukuun. Lähde selaamaan oppaan lukuja. Siirry tästä opas-sivulle:

KULLANKAIVAJAN OPAS PDF – Hippukulta

IIVARI ISOMUSKULTAHIPPU 127G, KERÄILYHARVINAISUUS SUOMEN LEMMENJOELTA

Harvinainen, hieno ja iso IIVARI KULTAHIPPU on tulossa myyntiin. Osta tästä keräilyhippu, jonka arvo pysyy.

IIVARI-hippu on löytynyt vuonna 1995 Lemmenjoen kulta-alueelta. IIVARI-hipun löytöhistoria on mielenkiintoinen ja aukoton. Löytäjä on tunnettu kullankaivaja Raimo Kanamäki ja omistajana on ollut Lemmenjoen kultaseppä Aarne Alhonen vuoteen 2020 saakka, jolloin hän myi hipun nykyiselle omistajalle.

Katso lisää

 

Isoja kultahippuja löytyy yhä, vaikka Lemmenjoen konekaivu on päättynyt.

 

Elokuun 10. päivä 2022 löytyi 61.5 grammainen Isomushippu Kalervo Ruohoniemen kaivinkone kullanhuuhdonta-alueelta Sotajoelta. Kalervo huuhtoi kultaa Jari Myllykankaan ja Markku Hannun kanssa. Elokuu oli sateinen ja Sotajoen vedenpinta oli ennätyskorkealla. Kaivumonttuihin tuli myös vettä ja kaivumontun pohjan puhdistus oli vaikeaa. Koskaan ei oltu varmoja tuliko pohjalta kaikki kulta talteen. Montut peitettiin nopeasti, ettei huuhdontavesi joudu jokeen, vaan se kierrätetään selkeytysaltaiden kautta. Selkeytysaltaissa vesi puhdistuu.

 

Löytöhetkellä Jari Myllykangas nosti viimeiset kauhalliset huuhdontalaitteeseen ja Kalervo lähti leirille lämmittämään vaimonsa Hannelen laittamaa ruokaa.  Jari vilkaisi huuhdontaränniin ja sanoi Hannulle heidän mennessä leirille: ”Nyt se löytyi”.  Leirissä ruokailleessaan Jari kertoi ison hipun olevan odottamassa heitä rännissä.  Kassu epäili ison hipun löytymistä. Söivät rauhassa ja joivat vielä kahvit päälle.

Ei kuulunut riemunkiljahduksia eikä tanssittu intiaanitanssia. Kaikki kolme pohjolaasta totesivat, että siinä on pieni palkanlisä tälle kesälle.

Kultahippu 39,6 g on löydetty metallinpaljastimella, hippu on keräilyharvinaisuus, toista samanlaista ei ole.

Kaikki isot hiput ovat keräilyharvinaisuuksia. Hipun arvoon vaikuttaa hipun alkuperä ( löytöpaikka) myös löytötarina on tärkeä. Isoja hippuja on ollut myynnissä Lemmenjoelta, harvemmin muilta alueilta.

Myyjän yhteyshenkilö on Raimo Niemelä Hippukulta Oy:stä. Soita minulle, niin kerron lisää hipusta  nollaneljänolla5454833.

 

Hipun löytöpaikka on historiallinen, se on löytynyt Hangasojalta 19.6.1988, klo 20:22. lähellä paikkaa mistä on löytynyt vuonna 1910 Suomen toiseksi suurin kultahippu Aleksi 385 g, löytäjä Aleks Kiviniemi. Hipun koko on noin 22×24 mm.

 

Löytäjä oli saanut luvan etsiä kultahippua metallinpaljastimella kahden kaivajan valtauksella Hangasojalla.

 

Löytäjän löytötarina:

Ensin kokeilin puron pohjaa, toivotonta. sitten vielä takaisin tullessa puron varren laitoja, mistä ei enää ollut mahdollista lapiopelillä kaivaa isojen kivilohkareiden takia. Vaikea etsiminen oli metallinpaljastimellakin. Kuljin edestakaisin kivistä puron reunaa. Sitten kuului kova ei magneettisen metallin signaali. Rupesin pienellä teräväkärkisellä puutarhalapiolla kaivamaan kivenkoloa kuvitellen löytäväni alumiinipaperia tai pullonkorkin. Sitten se tapahtui, tuli näkyviin vähän keltaista pintaa! ja kun pyyhin vähä lisää maita, näkyi julmetun iso kultahippu !!!. Sellaista tunnetta sillä hetkellä ei voi toisille kuvailla. SE KYLLÄ SYTYTTI.

Otin kuvan filmikameralla heti kun kaivoin ja laitoin samaan kohtaan ja ympärillä olevaa maastoa. Olin Hangasojalla vielä pari päivää ja läksin kotia kohti. Mennessä kävin Tankavaarassa, näytin Kauko Launoselle hippua, hän kysyi, hetikö tulit!.

Hipun löytäjällä oli metallinpaljastin Scope Medatec 2. Siihen aikaan paljastimien tekniikka oli erilaista kuin nykyään. Hän kuitenkin ratkaisi monet ongelmat ja pystyi erottamaan eri metallin antamat merkkiäänet. Lemmenjoella oli kuitenkin paikkoja, jossa oli niin paljon magnetiittia, ettei metallinpaljastinta voinut käyttää.

Isoille hipuille on aina pyritty antamaan nimi. Tämän hipun löytöpäivä on Siirin nimipäivä. ”Myöhemmin muistui mieleen Rovaniemen markkinoilla elokuva ja Siiri Angerkoski kolmen kullankaivajan kämppäemäntänä. Mikäs sen sopivampi nimi minun löytämälle kultakimpaleelle.”

Hippukulta Arctic Gold nettikauppa on uusittu maaliskuussa 2021. Hippukulta ja Arctic Gold jatkaa Hipputeoksen toimintaa Lapin kultahippujen ja kultahippukorujen myynnillä. Kullankaivuvälineet ovat myynnissä Finndetectorilla Rovaniemellä.

Hippukullan valikoimiin kuuluvat myös lappiaiheiset kirjat, uudet ja vanhat antikvariaatti kirjat sekä vanhojen ajoneuvojen harrastukseen liittyvät kirjat ja muut oheistuotteet; kyltit, mukit ym.

Hippukullan omistaja Raimo Niemelä on toiminut kirjakustantajana vuodesta 1977 alkaen ja aktiivisena kullankaivaja 1990-luvun alusta lähtien Sotajoen ja Moberginojan alueella. Lisäksi hän harrastaa vanhoja ajoneuvoja.

 

Kultahiput ovat Lapin aitoja sorasta veden avulla huuhdottua kultaa. Menetelmä on sama, mitä on kullan kaivussa käytetty jo vuosisatoja. Menetelmässä ei käytetä mitään kemikaaleja ja huuhdontavesi ohjataan takaisin luontoon puhdistettuna selkeytysaltaiden kautta.

Katso tästä kultahiput nettikaupassa  KULTAHIPUT

Lapio- ja konekaivun periaatteet ovat samoja. Molemmissa Huuhdottava aines rikastetaan virtaavan veden avulla rännissä, laitteistojen mittakaava on erilainen. Nykyään poikkeuksetta vesi pumpataan moottorikäyttöisillä pumpuilla huuhdontalaitteistoon ja johdetaan takaisin selkeytysaltaiden kautta puhdistettuna vesistöön. Noin vuosisata sitten ei ollut käytössä pumppuja, jolloin pääasiassa huuhdottava maa-aines otettiin jokien penkalta. Nyt voidaan kaivaa kaukana vesistöstä johtamalla vesi pumpuilla paikanpäälle. Imuruoppauksessa imetään vettä ja maata joen pohjasta ejektorin välityksellä, ejektorin läpi menevä voimakas suihku muodostaa imuletkuun alipaineen.

Kaikissa menetelmissä kulta erotellaan vaskoolilla rännin rikasteesta.

Lapin kultahiput ovat vähintään 95 %:sta kultaa, mukana on hieman hopeaa ja muita metalleja. Jokainen kultahippu on oma luonnon taideteos. Kulta on saostunut miljoonia vuosia sitten kivenrakoihin, usein miten kvartsijuonteessa. Jääkausi ja eroosio ovat murskanneet kiviaineksen ja vesi on kuljettanut maata pois, kulta painavampana on pysähtynyt pohjalle ja rikastunut samoihin paikkoihin. Jos hippu on pyöristynyt ja kuluneen näköinen, niin se on kulkeutunut pitkiä matkoja hiekan ja kivien pyörityksessä, teräväpiirteinen hippu on syntynyt lähellä löytöpaikkaansa.