Kultahippu 39,6 g on löydetty metallinpaljastimella, hippu on keräilyharvinaisuus, toista samanlaista ei ole.

Kaikki isot hiput ovat keräilyharvinaisuuksia. Hipun arvoon vaikuttaa hipun alkuperä ( löytöpaikka) myös löytötarina on tärkeä. Isoja hippuja on ollut myynnissä Lemmenjoelta, harvemmin muilta alueilta.

Myyjän yhteyshenkilö on Raimo Niemelä Hippukulta Oy:stä. Soita minulle, niin kerron lisää hipusta  nollaneljänolla5454833.

Hipun löytöpaikka on historiallinen, se on löytynyt Hangasojalta 19.6.1988, klo 20:22. lähellä paikkaa mistä on löytynyt vuonna 1910 Suomen toiseksi suurin kultahippu Aleksi 385 g, löytäjä Aleks Kiviniemi. Hipun koko on noin 22×24 mm.

Löytäjä oli saanut luvan etsiä kultahippua metallinpaljastimella kahden kaivajan valtauksella Hangasojalla.

Löytäjän löytötarina:

Ensin kokeilin puron pohjaa, toivotonta. sitten vielä takaisin tullessa puron varren laitoja, mistä ei enää ollut mahdollista lapiopelillä kaivaa isojen kivilohkareiden takia. Vaikea etsiminen oli metallinpaljastimellakin. Kuljin edestakaisin kivistä puron reunaa. Sitten kuului kova ei magneettisen metallin signaali. Rupesin pienellä teräväkärkisellä puutarhalapiolla kaivamaan kivenkoloa kuvitellen löytäväni alumiinipaperia tai pullonkorkin. Sitten se tapahtui, tuli näkyviin vähän keltaista pintaa! ja kun pyyhin vähä lisää maita, näkyi julmetun iso kultahippu !!!. Sellaista tunnetta sillä hetkellä ei voi toisille kuvailla. SE KYLLÄ SYTYTTI.

Otin kuvan filmikameralla heti kun kaivoin ja laitoin samaan kohtaan ja ympärillä olevaa maastoa. Olin Hangasojalla vielä pari päivää ja läksin kotia kohti. Mennessä kävin Tankavaarassa, näytin Kauko Launoselle hippua, hän kysyi, hetikö tulit!.

Hipun löytäjällä oli metallinpaljastin Scope Medatec 2. Siihen aikaan paljastimien tekniikka oli erilaista kuin nykyään. Hän kuitenkin ratkaisi monet ongelmat ja pystyi erottamaan eri metallin antamat merkkiäänet. Lemmenjoella oli kuitenkin paikkoja, jossa oli niin paljon magnetiittia, ettei metallinpaljastinta voinut käyttää.

Isoille hipuille on aina pyritty antamaan nimi. Tämän hipun löytöpäivä on Siirin nimipäivä. ”Myöhemmin muistui mieleen Rovaniemen markkinoilla elokuva ja Siiri Angerkoski kolmen kullankaivajan kämppäemäntänä. Mikäs sen sopivampi nimi minun löytämälle kultakimpaleelle.”

Hippukulta Arctic Gold nettikauppa on uusittu maaliskuussa 2021. Hippukulta ja Arctic Gold jatkaa Hipputeoksen toimintaa Lapin kultahippujen ja kultahippukorujen myynnillä. Kullankaivuvälineet ovat myynnissä Finndetectorilla Rovaniemellä.

Hippukullan valikoimiin kuuluvat myös lappiaiheiset kirjat, uudet ja vanhat antikvariaatti kirjat sekä vanhojen ajoneuvojen harrastukseen liittyvät kirjat ja muut oheistuotteet; kyltit, mukit ym.

Hippukullan omistaja Raimo Niemelä on toiminut kirjakustantajana vuodesta 1977 alkaen ja aktiivisena kullankaivaja 1990-luvun alusta lähtien Sotajoen ja Moberginojan alueella. Lisäksi hän harrastaa vanhoja ajoneuvoja.

Kultahiput ovat Lapin aitoja sorasta veden avulla huuhdottua kultaa. Menetelmä on sama, mitä on kullan kaivussa käytetty jo vuosisatoja. Menetelmässä ei käytetä mitään kemikaaleja ja huuhdontavesi ohjataan takaisin luontoon puhdistettuna selkeytysaltaiden kautta.

Katso tästä kultahiput nettikaupassa  KULTAHIPUT

Lapio- ja konekaivun periaatteet ovat samoja. Molemmissa Huuhdottava aines rikastetaan virtaavan veden avulla rännissä, laitteistojen mittakaava on erilainen. Nykyään poikkeuksetta vesi pumpataan moottorikäyttöisillä pumpuilla huuhdontalaitteistoon ja johdetaan takaisin selkeytysaltaiden kautta puhdistettuna vesistöön. Noin vuosisata sitten ei ollut käytössä pumppuja, jolloin pääasiassa huuhdottava maa-aines otettiin jokien penkalta. Nyt voidaan kaivaa kaukana vesistöstä johtamalla vesi pumpuilla paikanpäälle. Imuruoppauksessa imetään vettä ja maata joen pohjasta ejektorin välityksellä, ejektorin läpi menevä voimakas suihku muodostaa imuletkuun alipaineen.

Kaikissa menetelmissä kulta erotellaan vaskoolilla rännin rikasteesta.

Lapin kultahiput ovat vähintään 95 %:sta kultaa, mukana on hieman hopeaa ja muita metalleja. Jokainen kultahippu on oma luonnon taideteos. Kulta on saostunut miljoonia vuosia sitten kivenrakoihin, usein miten kvartsijuonteessa. Jääkausi ja eroosio ovat murskanneet kiviaineksen ja vesi on kuljettanut maata pois, kulta painavampana on pysähtynyt pohjalle ja rikastunut samoihin paikkoihin. Jos hippu on pyöristynyt ja kuluneen näköinen, niin se on kulkeutunut pitkiä matkoja hiekan ja kivien pyörityksessä, teräväpiirteinen hippu on syntynyt lähellä löytöpaikkaansa.

Kultakorut Lemmenjoelta, Kultahipuista valmistetuissa koruissa kultahippua ei muokata vaan se on samanlainen  ainutlaatuinen kuin löydettäessä.

Hienokulta sulatetaan ja siitä valmistetaan ketjut.

Monessa korussa on käytetty Suomesta löytyneitä korukiviä.

Lisää Lemmenjoen hipuista www.kultahippu.fi

Katso tuotteet nettikaupassa  KULTAHIPPUKORUT